Muistomerkit

Talvi- ja jatkosotaan lähtijöiden muistokivi Muistokivi on arvokas kunnian- ja kiitollisuudenosoitus sotaveteraaneille. Muistokivi löytyy Jämijärven Paikallisosuuspankin kiinteistön parkkipaikan reunalta.	Talvi- ja jatkosotaan lähteneiden muistopaasi Jämijärvellä
Sankarivainajien muistomerkki Jämijärven hautausmaalla sijaitseva sankarivainajien muistomerkki ”Katse tulevaisuuteen” on presidentti Kyösti Kallion pojan Kalervo Kallion tekemä. Teos tunnetaan myös nimellä “Tulevaisuuden usko”. Vuonna 1940, vasta talvisodan jäätyä taakse, valitsi kirkkovaltuusto sankaripatsaskomitean. Komitea ehti kokoontua vain kerran, kunnes sota alkoi uudelleen ja uhreja itsenäisen Suomen puolesta jouduttiin uhraamaan lisää. Vasta vuonna 1955 Kalervo Kallion tekemä punaiseen graniittiin veistämä sankaripatsas ”Tulevaisuuden usko” paljastettiin 12. kesäkuuta seurakunnan 100-vuotisjuhlan yhteydessä. ”Tulevaisuuden usko” on yksi Suomen puhuttelevimpia ja kauneimpia sankaripatsaita maassamme. ”The Looking to the Future” memorial in the heroine burial ground in Jämijärvi cemetery is made by Kalervo Kallio, the son of president Kyösti Kallio. Also known as “Faith of the Future”.	Sankarivainajien muistomerkki ”Katse tulevaisuuteen” Jämijärven hautausmaalla
”Muisto äidille” -muistomerkki Musiikkineuvos Lasse Pihlajamaa (1916–2007) rakensi vuonna 1975 Jämijärven Palokoskelle synnyinkotinsa paikalle muistomerkin äidilleen. Hänen mielestään äiti oli elämän suuri sankari, joka pystyi huolehtimaan perheestään vaikeissa olosuhteissa köyhyydestä, sairauksista ja väkivallasta huolimatta. Muistomerkki löytyy Palokoskelta tien 261 varrelta osoitteesta Jämijärventie 639. Lue lisää Lasse Pihlajamaasta tästä linkistä	Lasse Pihlajamaan ”Muisto äidille” -muistomerkki Jämijärvellä
Jämijärvellä Lauttakankaalla vuonna 1918 surmattujen ja joukkohautaan haudattujen muistomerkki Lauttakankaalla surmattiin 17.5.1918 kahdeksan sotavankia. Heidät haudattiin siellä joukkohautaan. Entinen Punakaartin keskusjärjestö ry pystytti haudalle muistomerkin vuonna 1963. Patsaan suunnittelija oli P. Ruokonen. Jämijärven Työväenyhdistys hankki patsaalle nimilaatan, joka paljastettiin vappuna 2018. This memorial honours those workers who lost their lives for their conviction during civil war 1918. It was erected by the Turku Central Statue Committee in 1963. The designer was P. Ruokonen. Eight Red Guards prisoners were ordered to be transferred from Ikaalinen to the White Headquarters in Kankaanpää. On May 17, 1918, the transport of prisoners arrived at the Lauttakangas cemetery. The prisoners were tied to trees and shot. They were then buried in a mass grave. In 2018 memorial got a new plaque with engraved names.	Jämijärvellä Lauttakankaalla v. 1918 surmattujen ja joukkohautaan haudattujen muistomerkki
Kotirintaman muistopaasi Muistopaasi on omistettu sotiemme aikaisen kotirintaman muistolle vapautemme hyväksi tehdystä työstä. Sota-aikana tehtiin talkoita, viljeltiin peltoja, hoidettiin karjaa sekä lähetettiin ruoka- ja vaatepaketteja rintamalle. Muistopaaden pystyttivät Jämijärveläisten sotavuodet -kirjan perinnetoimikunta ja Jämijärven kunta. Paasi on paljastettu 1.9.2013 ja se löytyy Kirkkopolun alkupäästä, kunnanviraston ja Mini-Stadionin välistä.	Kotirintaman muistopaasi Jämijärvellä

Viktor Andron muistomerkki

Lentosirkus Pilvien Huimapäät laskuvarjohyppääjän Viktor Andron (Androsow, 3.3.1926–12.10.1949) muistomerkki sijaitsee Jämillä, kiitotie 33:n jatkeelta metsään menevän tieuran varrelta, ensimmäinen risteys oikealle.

Muistomerkki sijaitsee onnettomuuden tapahtumapaikalla. Sen on pystyttänyt vuonna 1981 Tampereen Laskuvarjokerho ry.

Lokakuussa 1949 suomalainen lentäjä ja laskuvarjohyppääjä menehtyi testatessaan kehittelemäänsä ja tekemäänsä lepakkoasua. Ilmailuliitto etsi uusia ohjelmanumeroita lentonäytöksiinsä ja Andro ehdotti heille lepakkohyppyä. Tässä hypyssä lentäjällä on vartaloon kiinnitetyt kangassiivet, joilla hän liitää ennen laskuvarjon avaamista. 12. lokakuuta oli Andron kuolemaksi koitunut ensimmäinen testihyppy 1 600 metristä. Andro ei saanut laskuvarjoaan avattua, koska todennäköisesti kangassiipi peitti varjon avauskahvan.

Andron vanhemmat olivat tulleet Suomeen Venäjältä ja hän joutui orpokotiin äitinsä sairastuttua. Andro oli saanut lentäjän koulutuksen ilmavoimissa. Ura tyssäsi kuitenkin hänen rikkoessaan lentomääräyksiä ja jouduttuaan onnettomuuteen. Andro toimi sitten mm. lentokonepuuseppänä Suomen Ilmailuliiton omistamalla Jämin Ilmailukoululla ja onnistui lopulta saamaan myös lentolupakirjansa takaisin.

Lentosirkus Pilvien Huimapäät

Andron laskuvarjohyppääjän ura alkoi kesällä 1948, kun Ilmailuliitto tarvitsi ilmailunäytöksiinsä yleisöä vetäviä esityksiä. Andro teki ensimmäisen kahden laskuvarjon kaksoishyppynsä Vaasassa elokuun lopulla 1948 ja sen jälkeen hän teki useita tavallisia ja kaksoishyppyjä Lentosirkus Pilvien Huimapäiden lentonäytöksissä eri puolilla Suomea. Pilvien Huimapäät -lentosirkus kiersi Suomea ympäri vuosina 1948–54. Sirkuksen tarkoituksena oli urheiluilmailun varainhankinnan lisäksi elvyttää sodan lamaannuttama siviili-ilmailu. Pilvien Huimapäät vei viihdettä sadoilletuhansille suomalaisille ympäri maata ja loi uskoa paremmasta tulevaisuudesta sodasta toipuvassa Suomessa.

Yle Areena 1951 Lentosirkun Pilvien Huimapäiden näytös Jämillä

The memorial is located at the scene of the accident. It was set up in 1981 by the Tampere Parachute Club Viktor Andro (Androsow) (March 3 1926–October 12 1949 Jämijärvi).
In October 1949, a Finnish pilot and parachutist died while testing a bat suit he had self developed and made. Finnish Aeronautical Association was searching new program numbers for their flight shows, and Andro suggested this special bat jump. In this jump, the pilot has wings attached to his body, which he would have used as gliders before opening the actua parachute. On October 12, Andro did his first test jump from 1600 meters. Something went wrong. Andro was unable to open his parachute with deadly consequences. Andro was member of flying circus group called Pilvien Huimapäät (Cloud’s daredevils).